4.1. Lily

Hei kaikki! Seuraavat kaksi osaa ovat Lilyn ja Sophian kertomia. Ja osien päätteeksi, äänestäkää ihmeessä kummasta tytöstä tulee perijä :-)

Lily kertoo:

Minä olen Lily Mallory, ja asun faijani ja siskoni kanssa tälläisessä pienessä talossa. Luonteeltani olen snobi, taiteellinen, arjen sankari ja kapinallinen. Minun elämäntavoitteeni on että vielä joku päivä minusta tulee huippu kitaristi.


Kun minä ja siskoni Sophia täytimme 15 vuotta, päätimme että lastenhuone saisi nyt muuttua nuortenhuoneeksi. Läävä muuttui lukaaliksi, niin me kutsuimme tätä muutosta. Jos faija olisi saanut sisustaa huoneemme, siitä olisi tullut aivan järkyttävä.


Koulun ja sosiaalisen elämän takia, hankimme tietokoneen, koska miten muuten pystyisimme pitämään sosiaalista elämäämme yllä. Lisäksi, minä ainakin haluan löytää tanssiaisiin partnerin ja netin kautta sekin varmaan onnistuu!


Jo pienenä rakastin ylikaiken ksylofonilla soittamista, ja silloin todellakin kehitin musiikillisia taitojani. Nyt 15-syntymäpäivälahjaksi faija osti minulle oman vaaleanpunaisen kitaran, josta olin todella onnellinen. Musikaaliset taitoni eivät olleet kadonneet, ja soitin sinä iltana kitaraa monta monta tuntia.


Koulunkäynti oli jotain aivan kamalaa, enkä ikinä jaksanut panostaa siihen. Sophia jaksoi moitti minua, että olen muka laiska ja että koulu on tärkeätä. Hän tuli aina kouluun yhtä matkaa kanssani, ihan vain varmistaakseen että minä todellakin menin kouluun.


Faija oli kyllä välillä todella nuija. Sille oli hauska tehdä kepposia, koska se oli aika tyhmä. Jäin kyllä aina kepposistani kiinni, koska eihän faijan kultainen Sophia voisi ikinä tehdä mitään pahaa. Mutta kyllä faija oli silti tosi tärkeä mulle.


Koulussa kaikki kaverini joivat alkoholia, ja osa poltti tupakkaa. Minullekin oli tullut jo tavaksi, että perjantai-iltaisin marssin Iloiseen Kulkijaan ja join ainakin pari siideriä. Faija ei tiedä tästä, eikä kyllä saakaan tietää. Minusta oli välillä aivan ihanaa istua rauhassa Kulkijan terassilla, juoda siideriä ja miettiä maailman menoa ihan rauhassa yksinäni.


Erään luokkalaiseni isoveli, joka oli jo täysi-ikäinen, hän kävi myös usein Iloisessa Kulkijassa. Aina kun hän näki minut siellä, tuli hän saarnaamaan minulle että pilaan elämäni jo näin nuorena. Ärsyttävää kun ihmiset puuttuvat asioihini.


- Sinä olet vielä nuori, lopeta kun pystyt!
- NYT SINÄ JÄTÄ MINUT RAUHAAN, VAI OOTKO JOKU VAJAA?
- Ihan rauhassa, en minä pahalla sanonut mutta..

Kyllä pojalla tuli pupu pöksyyn, minuahan ei kukaan määräile.


Melkein naapurissamme asui Saana Ehekäinen, joka oli maailman ärsyttävin naapuri. Aina kun tulin kotiin tai lähdin kouluun, näin kuinka hän katseli ikkunastaan minua halveksuen. Eräänä päivänä päätin, että nyt minä kostan hänelle. Kävin kaupassa ostamassa ison laatikon kananmunia, ja heitin ne kaikki hänen talonsa ulko-oveen. Se oli hauskaa.


Sitten koitti suuri ilta, nimittäin tanssiaiset. En ollut niin innoissani tanssiaisista, sillä en ollut saanut tanssiparia. Koulun kaikki pojat oli varattuja, ja Barnacle Bayn teinit, no eivät ehkä ihan miellyttäneet minun silmääni.


Laitoin parhaat vaatteet päälleni, ja lähdin hyvin mielin tanssimaan. Kuka tarvitsee miehen hauskanpitoon?


Ilta osoittautui kaikeksi muuksi kuin hauskaksi. Koko illan minua piiritti luokkalaiseni Teppo, joka on ihastunut minuun. Hän halusi tanssia minun kanssani, mutta hyi en minä. Lisäksi eräällä toisella tytöllä oli samanlainen mekko kuin minulla, ja siitäkös kissatappelu syntyikin.


Seuraavana päivän Teppo ilmestyi ovemme taakse, hänellä oli asiaa minulle.
- Hei Lily. En saa eilisiltaa mielestäni pois, se oli fantastinen.
- Et voi olla tosissasi. Sehän oli aivan kamala.
- No mutta sinä ainakin olit kaunis.

Teppo sai minut nauramaan, mutta päätin pysyä kovana. Minä en haluaisi tämän pojan kanssa mitään.


- Tiedätkö mitä Lily? Minusta olisi upeta, jos sinä voisit edes harkita seurustelevasi minun kanssani.
- Minä en taida nyt pystyä seurustelemaan kenenkään kanssa, en halua. Mutta kiitos, ja nähdään huomenna koulussa Teppo!


Sophia jaksoi rehennellä sillä, että hänellä oli poikaystävä. Ja minua hän haukkui ja kiusasi siitä että minua yritti Teppo, luokkamme säälittävin poika. Vaikka siskoni onkin minulle rakas, on todella ärsyttävää että hän pitää itseään minua parempana.


Minä ja kapinallinen luonteenpiirteeni sovimme hyvin yhteen. Olimme tehneet yhdessä kaikenmaailman kepposia. Soittelimme pilapuheluja, veimme kouluun hajupommeja ja laitoimme pierutyynyjä puiston penkeillä.


Mitä vanhemmaksi kasvoin, koin myös aikuistumisen. Aloin ymmärtämään, miten tärkeätä on käydä koulu hyvin ja miten arvosanat todella vaikuttavat loppuelämään. Tavoitteenani keskiarvoksi on 9.


Todellinen unelmani on olla kitaristi jossain upeassa bändissä. Tällä hetkellä toteutin unelmaani koulun musiikkikerhossa, ja soittamalla puistossa puluille ja muille ihmisille. Vaikka en ikinä pääsisikään soittamaan bändiin, niin musiikki pysyy aina sydämessäni.


Eräänä päivänä puistossa oli eräs rouva. Hän kuunteli minua pitkään ja hartaasti. Kun olin lopettanut soittamisen, hän käveli luokseni ja esitteli itsensä.
- Minä olen Leena Huhtinen, ja olen paikallisen levy-yhtiön eräs monista edustajista. Soitit todella hyvin. Mikä on nimesi ja minkä ikäinen olet?
- Olen Lily Mallory, 18 vuotta, ja kiitos. Kiva kuulla että piditte.
- Annan sinulle käyntikorttini, ehkä vielä joku päivä kuulen sinusta.


Jäin vielä puistoon hetkeksi paistamaan parit vaahtokarkit. Ehkä minusta voisikin vielä joku päivä tulla kuuluisa kitaristi! Nyt minun täytyy huolehtia, että saan hyvät koulupaperit ja että kitaran soittotaitoni vielä kehittyisivät.

Leena Huhtinen, me vielä tapaamme..